Konferenssimatkalla St. Charlesissa, St. Louisissa, Missourissa

Annemari Tranberg

Society for Historical Archaeology järjesti 52. konferenssinsa St. Charlesissa, Missourissa. Oulun yliopiston historiallisen arkeologian tutkijoille tätä joka tammikuista matkaa Yhdysvaltoihin voi kutsua jo perinteeksi. Tänäkin vuonna Timo Ylimaunun kaitsema tutkijaporukka edusti Oulua ja Suomea usean esityksen voimin. Väitöstutkija Tuuli Matila ja minä esitimme postereina tutkimuksiamme. Projektimme tutkimusta esiteltiin sessiossa ”Burial, Space, and Memory of Unusual Death”, joka järjestettiin Oulun ja Turun yliopistojen tutkijoiden yhteistyönä. Tutkijamme Sanna Lipkin, Tiina Väre, Titta Kallio-Seppä, Heli Maijanen ja Tiina Kuokkanen puhuivat monipuolisesti kuoleman tutkimuksesta; pelosta, muistamisesta ja unohtamisesta. Sessio kirvoitti keskustelua käytävillä ja herätti muun muassa julkaisevien tahojen mielenkiinnon. Tämänkin vuoden konferenssireissua voi hyvin sanoa onnistuneeksi.

St. Louis on tunnettu ”Gateway Arch” kaarestaan, jonka on suunnitellut suomalaissyntyinen arkkitehti Eero Saarinen (Annemari Tranberg).

Konferenssi järjestettiin, kuten yleensä, isossa hotellikompleksissa, jossa osallisuudesta muodostuu olosuhteisiin nähden mahdollisimman tiivis. Osallistujat, joita on yleensä ollut 600-900, ovat majoittuneet joko samaan hotelliin tai hyvin lähelle varsinaista konferenssihotellia. Tänä vuonna paikkana oli historiallisestikin tärkeä St. Charles, joka oli aikanaan Missourin väliaikainen (1821-1826) pääkaupunki. ”Gateway Arch” kaari, josta emokaupunki St. Louis on tunnettu, symboloi alueen historiallista roolia porttina länteen. Alun perin espanjalaisten hallinnoima (1762-1800) ja Kanadan ranskalaisten sekä alkuperäiskansojen asuttama kaupunki oli nimeltään ”Des Petites Cotes” (pienet mäet). Kaupunkin perusti Kanadan ranskalainen turkiskauppias Louis Blanchette vuonna 1769. Nykyinen nimi on englanninkielinen versio espanjalaisesta nimestä ”San Carlos Borromeon”, ensimmäisen katolisen kirkkorakennuksen mukaan. Tämän vuonna 1791 rakennetun kirkon kopio on nähtävissä vanhan kaupungin pääkadun varrella (Kuva).

Kopio San Carlos Borromeo kirkosta, jonka alkuperäinen versio on vuodelta 1791 (Annemari Tranberg).

St. Charlesin Main Streetin idylliä (Annemari Tranberg).

Historiallinen kaupunki idyllisine taloineen ja katuineen loi juuri sopivan aikalaisen tunnelman konferenssille. St. Louis on toki muutakin kuin historiallinen Missouri. Mississippi jokilaaksossa oli aikanaan suurin esihistoriallinen intiaaniyhteisö koko Pohjois-Amerikassa; Cahokia. Pääsimme tutustumaan tähän Unescon maailmanperintökohteeseen. Cahokia oli Mississippin rantalaaksojen intiaanien sekä uskonnollinen että kaupankäynnin keskus. Asutus kasvoi pienistä keskittymistä noin 20 000 hengen kaupungiksi saavuttaen huippunsa 1200-luvulla. Isommistakin väestömääristä puhutaan, riippuen laskutavoista. Cahokia Mounds käsittää esihistoriallisen alueen, johon on kuulunut 120 massiivista maakumpua, joilla oli kullakin eri tarkoituksia. Kaupunki oli hyvin hierarkkinen yhteisö ja laajan kaupankäynnin keskus, jonka perustana oli viljely; tärkeimpänä maissinviljely. Keskuksen taantuman on arveltu johtuneen epätasapainosta luonnonresurssien käytössä.

Vierailulla Cahokia Mounds Unescon maailmanperintökohteella (Annemari Tranberg).

Cahokia Mounds (Annemari Tranberg).

Cahokiassa oli aistittavissa pyhyys. Pyhyys liitetään usein joko nykyisiin tai entisiin pyhiin tiloihin. Pyhänä pidämme myös jotain kunnioitettavaa. Alkuperäiskansojen perintö on herättänyt kiistoja läpi koko Yhdysvaltojen historian. Joskus ne on haluttu unohtaa tai peittää. Cahokian kumpuja ei voi peittää eikä niitä näin pysty myöskään unohtamaan. Cahokia kulttuuri on pitänyt näkyvyytensä St. Louisin maisemassa. Turistina en pääse selvittämään paikallisten suhtautumista kohteeseen. On kuitenkin selkeää, että tällä alueella on tarkoituksensa ja merkityksensä nykypäivänäkin.  Cahokia näyttäisi olevan sekä turistikohde että paikallisten piknikki- ja ulkoilualue. Alue on pysynyt siistinä. Myös pyhyys liitetään Cahokiaan, kuten moneen muuhun alkuperäiskansan jäänteeseen.

Lukuun ottamatta pientä metsikköä ja joitakin yksittäisiä jalopuita, kummut ovat avointa preeriaa. Osa meistä kiipesi kumpujen laelle ja osa jäi fiilistelemään kumpujen juurelle. Itse halusin käyskennellä puiden lomassa. Erään tammen (luultavasti otatammen) rungon koloiseen oli työnnetty valokuva. Kuvassa mietteliäs, surullisenkin näköinen mies istuu auringon lämmössä jossain Lähi-Idässä. Kuka tuo mies on? Ja miksi kuva on työnnetty tämän tammen sisään? En voi koskaan saada vastausta näihin kysymyksiin, mutta ajatuksia ne herättävät. Selvää on, että tällä paikalla tai tällä tammella on merkitystä. Oliko kyseessä muisto, rukous vai taika? Oliko paikka koettu pyhänä? Vai oliko puu pyhyyden vertauskuva? Kasvientutkijana tulee mieleen otatammen käyttö lääkeaineena joidenkin Pohjois-Amerikan intiaanien kansojen keskuudessa. Tammea yleensäkin on kohdeltu pyhänä puuna monessa länsimaisessa kulttuurissa. On tutkittu, että monesti pyhyys liitetään kohteisiin, jotka eivät kuulu arkipäiväämme. Paikat, joissa käynti on juhliin tai erityistilanteisiin liittyvää, tuntuvat enemmän pyhiltä. Esimerkiksi kirkossa säännöllisesti kävijälle, kirkko on enemmänkin henkinen koti. Uskon, että koko Cahokian kumpulaakso esiintyy pyhänä ja kunnioitettavana monelle siellä kävijälle. Sen verran arkipäiväisyydestä poikkeava paikka se on. Niin myös minulle. Olisin halunnut jättää itsestäni jotain samaisen tammen sisään. Mutta taskuista ei löytynyt mitään merkitykselliseen riittiin sopivaa.

Toiveita pyhälle puulle? (Annemari Tranberg).

Ei tuli, eikä lumi estänyt meitä lentämästä kotiin ajallaan. Paikallisittain kova lumisade ja paluumatkan aamuna lähtöterminaalissamme sattunut pieni tulipalo kuitenkin lähes pysäyttivät lentoliikenteen koko St. Louisin osalta (Annemari Tranberg).

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s